LYHYTPERÄINEN METSÄALUSTAINEN

Kiikalalainen Veljekset Veikkolin sai hankittua ensimmäisen Suomeen myydyn Hyundai HX145A LCR:n. Kyseessä on merkin ensimmäinen lyhytperäinen, ja samalla ainoa korkealla metsäalustalla varustettu kone.

Olli-Pekka Veikkolinin ja Veli-Mikko Veikkolinin pyörittämä Veljekset Veikkolin urakoi Forssan seudulla metsänparannustöissä ja talvisin työllistävät harvennushakkuut. Aiemmin yrityksellä oli ajossa Hyundain perinteisellä perällä varustettu metsäalustainen, mutta uuden koneen hankinnassa vaakakupissa painoivat etenkin talvisin tehtävät harvennushakkuut. Mätästyksillä alueet ovat avaria, mutta hakkuilla täytyy joskus liikkua ahtaissakin paikoissa. Vaihtokoneella Veikkolinit olivat ajaneet 5000 tuntia kokonaismäärän ollessa 11500 ajotuntia. ”Lyhytperäisellä koneella ei tarvitse miettiä puiden leimaamista peräpainolla, eikä olan ylitse tarvitse kurkkia. Kyseltiin muistakin tarjouksia, mutta tämä oli ainoa, jossa numerot kohtasivat”, kertoo Olli Veikkolin.

Väkevä alavaunu

Metsäalustainen kone poikkeaa normiversiosta alavaunultaan. Maavara on selvästi normaalia versiota suurempi. Veikkolinen koneessa on lisäksi laidoistaan kaarevat metrin levyiset telalaput. Suorituskyvyltään alavaunu vastaakin 20 tonnista konetta, eli vetovoimaa riittää runsaasti omapainoon nähden. Merkittävää on myös 6B-kokoluokan perusketju, joka kestää rankoissa olosuhteissa nelosketjua paremmin. Kaivinkoneiden metsäversioihin asennetaan varsin usein ylävaunua suojaavia kaiteita – näille ei lyhytperäisessä välttämättä ole edes tarvetta. Veikkolinit ovat kuitenkin hyödyntäneet ylävaunun ylimääräisen tilan pulttaamalla ohjaamon sivuille näppärät työkalulaatikot, sillä muutoin säilytystilat ovat koneessa kortilla.

Myös hakkuille

Talvisissa olosuhteissa tehdyillä hakkuilla Veikkolineillä on käytössään Moipu 500-sahakoura ja Motomitin mittalaitteet. Hyundaissa on vakiopituinen kaivupuomi, vaikka laikutuksilla lisäulottuvuudesta voisi olla hyötyäkin. Miehiä oli aluksi mietityttänyt, kuinka lyhytperäisessä koneessa riittää kaivuvakaus, mutta käytännössä eroa ei ole juuri havaittu, sillä vastapaino on suurempi. Työpaino kiipeääkin noin 18 tonniin. ”Makuja on varmaan monia, mutta tykkään lyhyestä ihan muokkauksellakin. Käytössä on kiinteä liitin ja kallistuva luiskakauha. Rototiltti tai kallistuva liitin toisivat ainoastaan lisäpainoa – tätä yhdistelemää on kevyempi liikuttaa”, Olli Veikkolin kertoo. Vaikka Varsinais-Suomessa ei välttämättä metrikaupalla lunta olekaan, niin kaivinkoneen normitelalaput voisivat aiheuttaa haastetta paksussa lumessa, etenkin kun käytössä hakkuupää. Veikkolinit eivät ole kuitenkaan havainneet ongelmia. ”Jäisillä teillä voi lipsua sivusuunnassa, sillä meillä ei ole stoppareita. Vetopito on kohtuullinen, sillä tela tamppaa paksummallakin lumella ja aina on jokin kanto telan välissä. Pääasiassa hakkaamme soilla, joilla rinteitä ei ole.”

Cumminsin koneella

Lokakuussa Cumminsin ja Hyundain kumppanuuden kerrottiin kestäneen jo 300 000 toimitetun moottorin verran. Eipä siis kummallista, että myös HX145:ssä on käytössä Cumminsin moottori. Mallimerkintä on F.38. Nettotehoksi ilmoitetaan 98 kilowattia ja Stage V -päästömääräykset täytetään ilman pakokaasujen takaisinkierrätystä (EGR). Valmistaja lupaa uuden moottorin olevan 3 % tehokkaampi ja omaavan 12 % enemmän vääntöä edelliseen versioon verrattuna. Nämä yhdistettynä parannettuun pumpun ohjaukseen parantavat polttoainetehokkuutta, minkä Veikkolinitkin ovat huomanneet. ”Tämä menee selvästi pienemmällä polttoainemäärällä. Koneen oman järjestelmän mukaan keskikulutus laikutuksilla on ollut 8,5 litraa tunnissa, kun aiemmin on mennyt jatkuvasti yli 10 litraa. Kahdessa vuorossa laikutettaessa tankillinen riittää päiväksi”, Olli Veikkolin kertoo. Hyundaissa on useita eri työalueita, myös nostotyölle on omansa. Moottorinkierroksia voi toki säätää myös manuaalisesti kierrosrullasta. Olli Veikkolin käyttää laikutuksilla yleensä moottorissa 1600 kierrosta, kun maksimi on 2200 rpm. Taloudellista ajotapaa voi harjoitella myös järjestelmän ECO-mittarin avulla.

Uudistuksia ohjaamossa

Vaikka muutoin Veikkolinit ovat tyytyväisiä lyhytperäisen Hyundain toimintaan, niin ohjaamo ei yllä aivan pitkäperäisen tasolle. ”Hytti on kohtalainen, mutta aiemmassa koneessa oli parempi. Tilaa oli enemmän ja kahvat liikkuivat penkin mukana. Lisäksi kaivukahvoihin toimisi enemmän säätöjä. Hieman maahantuoja tätä paransi asettamalla kaivukonsoleihin shimmilevyjä, joiden avulla kahvat nousivat ylemmäs.” Hallintalaitteet ovat kokemusten mukaan kuitenkin selkeät, lisäksi koneeseen on asennettu alkuperäistä laadukkaampi istuin. Ominaisuuksia voisi vielä laajentaa mm. lisävarusteisella polkimella, jolla yhtä poljinta painamalla kone kulkee suoraan. Lisäksi optiona saa käännönjarrun herkkyyden säätömahdollisuuden ja kattavan kamerajärjestelmän.

Tiukka paketti

Lyhytperäisessä koneessa tekniikka on luonnollisesti jouduttu pakkamaan ahtaaseen pakettiin, mutta Veikkolinien mukaan perushuollot onnistuvat varsin näppärästi. Ensihuolto tehtiin maahantuoja Suomen Telakoneen toimesta, mutta jatkossa he aikovat tehdä operaation itse. Yksi tärkeimmistä valintaperusteista olikin Humppilassa sijaitsevan maahantuojan läheisyys sekä huollon toimivuus. Kaikissa koneissa kuitenkin väistämättä ilmenee jotain vikoja. ”Maahantuoja on lähellä ja huolto pelaa. Jos huollosta voi kysyä puhelimitse mitä vaan, aina saa aina jonkun vastauksen. Ei tarvitse välttämättä viedä konetta sinne, vaan puhelimessakin saa neuvoja. Keskellä työmaata on tympeää odotella huoltomiestä – puhelimessakin voi saada jotain vinkkejä”, Veikkolinit toteavat. Vaikka korkeiden metsäalustaisten kaivinkoneiden myyntimäärät ovat suhteellisen pieniä, niin konetyypille on ehdottomasti paikkansa. Vaikka korkeammalle maavaralle tai vankemmalla alavaunulle ei olisikaan tarvetta, niin ei näistä ominaisuuksista haittaakaan ole.

Alkuperäisartikkeli julkaistu: Koneviesti 16/22.